Huomenna.

Huomenna se alkaa. Koulu. Huomenna. Mun ensimmäinen päiväni amerikkalaisessa High Schoolissa. Jossa on oppilaita 22 kertaa niin monta kuin mun koulussani siellä kotona. Jossa on oppilaita enemmän kuin neljäsosa koko mun kotikaupungin väkiluvusta. Se on siis sanalla sanoen valtava. Ja ehkä mua vähän jännittää. Tai pelottaa. Mutta onneksi olen innoissanikin.

Koulu alkaa täällä joka päivä kello 7.20, kuten olen saattanut jo mainitakin. Kyllä nauratti, kun Iltalehti tai -sanomat uutisoi viikolla siitä, kuinka kahdeksaan kouluun meneminen on pahaksi terveydelle. Että tervetuloa vaan kaikki maailman taudit. Odotan teitä innolla. Mutta joka tapauksessa tästä lähin kello soittaa viimeistään kuudelta joka aamu. Koulu päättyy huomenna klo 10.08 ja normaaleina päivinä 2.13. Täällä eletään minutilleen.

Kouluun otetaan eväät. Ja paras vaihtoehtohan on se legendaarinen peanutbutter & jelly sandwich. Itse en kyllä tykkää maapähkinävoista, ja kun mainitsin asiasta hienotunteisesti hostisälleni hän totesi että "You can have it with only jelly on it." Selvä homma. Ostivat minulle kaupasta tummaa leipääkin. Olin ihan otettu kun vanhemmat tulivat kotiin ja sanoivat että "To remind you of Finland."

Tänään katsotiin myös valokuvia Suomesta. Heidänkin mielestään Voiton Zen-asento oli hauska. Ja he pitivät kotitaloani tosi kauniina. Heidän mielestään Lappi oli kaunis. Ja kaikki kuvat olivat hienoja. Host-perheeni on itse asiassa tulossa Suomeen kesällä 2016 ainakin kahdeksi viikoksi ja he suunnattoman kiinnostuneena kyselevät minulta, mitä Suomessa pitäisi nähdä. Lisäksi host-veljeni tulee Suomeen ensi kesänä luultavasti niin, että lennämme samalla lennolla. Hän aikoo viettää aikaa aikaisempien vaihto-oppilaiden ja kenties minunkin kanssani.

Olen myös alkanut kutoa joululahjoja. Olen jo neljän päivän aikana tehnyt yhdet villasukat ja yhdet tumput. Tosin perheeni täällä on niin suuri että lienee hyväkin olla ajoissa. Nyt pitänee kuitenkin mennä nukkumaan, että jaksan aamulla herätä.

Terveisiä kotiin!