Joulun välipäivät.

No, täällä ei nyt kyllä ole mitään kummallista tapahtunut joulun jälkeen. Lähinnä olen ollut kotona tai koripalloharjoituksissa. Tai juoksemassa. 27. päivä oli maastojuoksujoukkueen 'Breakfast run' eli oltiin Kensington metro parkissa juoksemassa, minkä jälkeen mentiin yhteen raintolaan syömään aamiaista, tai ehkä se oli lounas kun kello oli melko lailla 12. Kuitenkin tutustuin taas uusiin ihmisiin, kun oikeasti joukkueestani paikalla ei ollut montaakaan juoksijaa, mutta already-graduated -juoksijoita oli enenmmänkin, ja juoksin sitten koko 8,5 mailin lenkin heidän kanssaan. Tänään sain myös tietää toisen tosiasian maastojuoksuun liittyen, eli sen että ennen South Lyonin ja Eastin yhdistelmänä pyörinyt maastojuoksujoukku tullaan jakamaan, ei sillä että se varsinaisesti minua enään koskettaisi, mutta tuntuu pahalta muun joukkueen puolesta. Coach Dave jatkaa minun kouluni valmentajana, in case you were wondering.

Koripallon saralla menee ihan mahtavasti, pelattiin juuri eilen 7 10 minuutin mittaista harjoitusottelua Kennedyä (toinen koulu) vastaan ja hävittiin varmaankin joka ainoa. Itse opin koko ajan lisää. Ja valmentajakin on edistynyt elämässään ja sai lähetettyä meille koko tammikuun harjoitusaikataulun, kun tähän asti ollaan aina saatu edellisenä iltana tietää seuraavan viikon treeneistä. Maanantaina pelattiin alumni game eli kaikki entiset pelaajat tuli pelaamaan meitä vastaan. Oli ihan hauskaa mutta peli oli jonkun verran väkivaltaisempaa kuin keskivertotuomari ehkä sallisi, koska kaikki tunsivat toisensa.

Ja mitä muuta? Olen jopa nukkunut muutamana aamuna yli kahdeksaan, mikä on harvinaista, koska normaalina viikonloppuna kouluaikana olen hereillä jo kuuden jälkeen, koska koulurytmi. Sunnuntaiaamu oli extreme case, ja heräsin vasta 11:20, mikä oli hyvin hämmentävää. Ja aivan, puhutaan nyt sitten vielä säästä sen verran, että ehkä tännekin se talvi vielä tulee, tänään on jopa pakkaspäivä ja taisipa olla eilenkin, sen verran kylmä oli kun kävelin ystäväni Julien luokse. Leikimme Legoilla koska ultimate tylsyys ja oli aika nostalginen fiilis. Tulipahan todistettua, etten ole liian vanha leikkimään legoilla.

Tänään on uusivuosi. Pitkän harkinnan jälkeen tulin siihen tulokseen, että tämä vuosi lienee minulle keskimääräistä vuotta 7 tuntia pidempi. Mutta ei hätää, tilanne tasaantunee ensi vuonna , koska ensi vuosi lienee sitten aikaeron vuoksi 7 tuntia keskimääräistä lyhyempi. En tiedä, kunhan lämpimikseni pohdiskelen. Ilotulitukset eivät taida (onneksi) olla täällä niin iso juttu kun teillä siellä koti-Suomessa, ja tehän olettekin jo vuoden 2015 puolella. Aika jännää.

Erilainen joulunaika.

No empä minä kyllä ihan samanlaista joulua kuin kotona odottanutkaan, mutta hostperheeni suomalaisrt sukujuuret huomioon ottaen olisin ehkä odottanut jotakin suomalaista. (just kidding, kyllä me tehtiin joulutorrtuja ja syötiin jouluaamuna suomalaista -oikeammin ahvenanmaalaista- pannukakkua, jota täällä kutsutaan nimellä banukaku..). Mutta lyhyestä virsi kaunis, vietettyäni 16 samanlaista joulua peräkkäin juuri niinkuin kotona joka joulu, niin vähn koti-ikävääkin pukkasi. Etenkin silloin kun laulettiin kirkossa Christmas Eve Servicessä Silent night eli Jouluyö, juhlayö, ja siinä laulaessani mietiskelin, että aina tähän asti on ollut äiti joulukirkossa vieressä laulamassa. Vähän oli myös 24. päivä aamulla ikävä Teemua koristelemassa kuusta ja minun omaa perinteistä jouluaamun lahjojenjakoa, kun kaikki mun hostperheeni jäsenet oli tekemässä viime hetken jouluostoksia ja minä olin yksin kotona.

Täällähän tosiaan joulua vietetään pääasiallisesti 25. päivä. 24. päivä iltakirkon jälkeen jätettiin joulupukille keksejä ja maitoa kuusen viereen pöydälle. Jouluaamuna herättiin ja avattiin lahjoja. Itse yllätyin kovasti, kun joulupukki oli muistanut minuakin, erityisesti tykkäsin tuosta taulusta (kuva alla) ja rannekorusta, jonka sain kotoa vanhemmiltani.

stockings eli joulusukat

lahjoja kuusen alla

25. päivän aikana kaikki hostsisarukseni kävivät kotona, aamulla Patrick ja Matthew tulivat ensimmäisinä, Keith asuu joulunajan kotona, ja Laura ja Kara perheineen olivat kanssamme jouluillallisella, joka ei koostunut kinkusta ja laatikoista kuten kotona, vaan tarjolla oli naudanpaistia, juustoperunoita, vihreitä papuja, maissia, marjoja, salaattia, mozzarellatikkuja ja suklaapiirakkaa. Ruoka oli hyvää, mutta ei siitä oikein joulufiilistä kyllä tullut. (Note: traditionaalisestihan amerikkalaiset syövät jouukalkkunaa, mutta koska Brian ei tykkää kalkkunasta, niin me ei sitä syödä..)

22. päivä oli meillä kotona Maki Holiday Party, josta taisin edellisessä postauksessa mainitakin. Yhteensä meitä oli 'vain' 57 tässä talossa, joka oli kuulemma melko vähän, koska jotkut ei päässeet tulemaan. Tapasin paljon uusia sukulaisia, joita en ollut ennen edes nähnyt ja söin paljon hyvää ruokaa, joka ei ollut millään tavalla jouluista, mutta 'jouluruoka' lienee täällä sinänsä tuntematon käsite. Nimiä en kyllä muista muuta kuin ne neljä, joiden kanssa pääasiassa hengailin koko ajan eli Brendan, Amanda, Ruthie ja Kayla. 

luulee näyttävänsä tältä talolta, jossa asun.

joulutorttuja ja kiss cookies.

Ennen holiday partya leivottiin sitten joululeivonnaisia, I love cooking and baking as some of you might know. Brian ja minä askarreltiin myös piparitalo, mikä oil hauskaa koska tehtiin se yhdessä. Host mom halusi myös välttämättä kokeilla Finnish prum tarts, eli leipoa joulutorttuja, jotka oli kyllä yllättävän hyviä. Eli jotakin suomalaistakin löytyi tästä joulusta, tosin aika nirkoisesti. Toivottavasti Suomessa oli hyvä joulu :) Täällä tosiaan on +14 lämmintä ja aurinko paistaa että melkein kun kesä olis. Joku menny väärin kun Halloweenina satoi lunta ja nyt...

Iloista joulun aikaa!

Iloja ja suruja.

Aluksi täytynee pyytää anteeksi, että on mennyt melkein kolme viikkoa siitä, kun viimeksi kirjoitin yhtään mitään. Kaksi viikkoa olin vain liian laiska ja kiireinen, mutta viime lauantaina olin jo avaamassa tietokonetta, kun sain kuulla suru-uutisen. Hostäitini isä oli kuollut. Lähdettiin sitten äkkilähdöllä Pohjois-Michiganiin  hostäitini äidin luokse, eikä siinä juuri sitten blogiin kirjoiteltu. Perille saavuttiin sunnuntaina, ja hautajaiset oli eilen. Tapasin paljon uusia ihmisiä, mukaanlukien sen hostveljeni jota en ollut vielä tavannut, Keithin. Ja koska kaikki sisarukset oli samassa paikassa yhtä aikaa niin hostisäni sanoikin munulle että 'it's your first full Harmon experience.' Keith on siis armeijassa Kaliforniassa, ja tuli nyt sitten jouluksi kotiin. Alunperin hänen piti tulla vasta torstaina, mutta hautajaisten takia saa ilmeisesti lähteä aikaisemmin.

Nyt olen siis kuitenkin jo kotona, tosin oltiin kotona sen verran myöhään, ettei mennä Brianin kanssa tänään kouluun. Huomenna sitten, eikä koulupäiviä nyt muutenkaan ole jäljellä kuin kaksi, koska perjantai on viimeinen koulupäivä ennen lomaa (uskoisin, että näin on myös Suomessa). Meidän piti leipoa joululeivonnaisia sunnuntaina kaikki yhdessä, muttei tietenkään leivottu, kun oltiin reissun päällä. Se siirtyi nyt sitten tälle viikonlopulle. Perjantaina tulevan kylään hostisäni vanhemmat, ja ensi maanantaina on meillä kotona Holiday Party, johon tulevat kaikki hostäitini sukulaiset, joita on paljon. Brianilla on 50 serkkua ja hostäitini vanhemmilla on 103 lastenlasta. ehkeivät ne nyt ihan kaikki tule, mutta suuri osa kuitenkin.

Täällä on siis joulu täydessä vauhdissa, joulukuusi on koristeltu jo parisen viikkoa sitten ja jouluvalot on ollut pihamaalla ainakin kolme viikkoa. Eihän tässä tosiaan ole jouluunkaan enää kuin viikko, ei kyllä yhtään tunnu joululta kun ei ole lunta (pohjoisessa kyllä oli, mutta South Lyonissa ei ole) ja olen missannut itsenäisyyspäivän, kauneimmat joululaulut ja seurakunnan joululaulukierroksen. Mutta kai se siitä sitten, kunhan saadaan brianin kanssa aikaiseksi tehdä piparkakkutalo. Se kun kuuluu viraallisesti jouluun.

Joulukuusen metsästystä

Eikä käsi tärissyt, tässä ei kyllä oo läheskään kaikki jouluvalot

JOulukuusi.

Koripallokausikin on täydessä vauhdissa, treenataan neljästi viikossa ja sitten on kaksi peliä. Olen parissa pelissä päässyt kentällekin, vaikka olenkin aika huono. Annan kuitenkin kaikkeni ja kehityn koko ajan. Joukkue on tosi mukava suurimmalta osin, mutta ei kuitenkaan kovin korkeatasoinen, sillä ollaan voitettu vaan yksi peli (pelattu viisi). Mutta kausi on vasta alussa ja tästä noustaan. Toivottavasti.

Nyt lupaan, että kirjoitan joulun aikana useamman kerran, kun ei tarvitse mennä kouluun. En enää hylkää teitä näin pitkäksi ajaksi. Haleja Suomeen.